Tietoja meistä

Sähköpostiosoitteemme on: finsunnypace (at) gmail.com (poista at-merkin molemmilta puolilta välilyönti, jos käytät linkkiä). Kissalan puhelinnumero on: 040 845 6003 (varmimmin iltaisin)

FI*SunnyPace kasvattajanimen takana ovat Nina Nylander ja Sari Pirskanen, -/+50v naiset Turusta. Nina kävi syntymässä Helsingissä ja asui lapsuutensa Turun kupeessa Raisiossa ja Sari on kuopiolainen. Aikuisiän olemme asuneet Turussa. Nykyinen kotimme sijaitsee Turun Hirvensalossa.

Meillä on ollut koko aikuisiän kissoja, aluksi maatiaisia ja sitten vuodesta 2004 rotukissoja. Aloitimme rotukissaharrastuksen toimimalla sijoituskotina. Ensimmäinen sijoituskissamme oli Bella, Turkkilainen van. Olemme aina yrittäneet pitää kissalukumäärää järkevissä rajoissa ja Bellalle tuli tilaa, kun maatiaiskatraan nuorimmainen kuoli. Meillä asuivat Viirun poismenon jälkeen maatiaiskissat Piki ja Iines. Piki, silloinen kodin kuningatar, ei sietänyt Bellaa lainkaan. Ehkä syynä kärttyisyyteen oli jo puhjennut maksasairaus, joka sitten vei Pikin vuonna 2005, 13-vuotiaana. Bella jäi sitten kahdestaan maatiaiskissa Iineksen kanssa, joka ei osannut ottaa pomon paikkaa kotona, olihan se elänyt koko ikänsä vahvan ja persoonallisen Pikin seuralaisena. Bella siis tarvitsi kaverin.

Kaveriksi lähdettiin tiedustelemaan somalikissaa, joka oli jo ollut, muutaman vuoden näyttelyissä turistikierroksella pyörineenä, haaveenamme. Minnan Aada sai sitten sopivasti pentuja ja esittäydyimme hänelle aluksi sähköpostitse. Minna ottikin nopeasti yhteyttä ja kertoi turkulaisen Kirsin kaipaavan sijoituskotia. Sehän sopi meille ja niin yhteistyö Minnan ja Kirsin kanssa alkoi. Pipsa muutti meille syksyllä 2005 ja samalla aloitimme Kirsin avustuksella massiivisen näyttelyissä kiertämisen. Siihen sitten jäi koukkuun. Eihän siinä niin pitänyt käydä ;). Tällä hetkellä käymme näyttelyissä muutamia kertoja vuodessa.

Vielä jokunen vuosi sitten sanoimme, ettemme ole hommaamassa omaa kasvattajanimeä, mutta kuinkas sitten kävikään. Nämä somalikissat ovat vieneet sydämen ja tietty rajallisuus ikuisena sijoituskotina tuli todettua. Sitten ei auttanut muu kuin hakea omaa kasvattajanimeä, jonka saimme keväällä 2009. Ensimmäinen oma pentueemme syntyi syksyllä 2009 Pipsalle.

Meillä syntyi sijoituskotina ollessamme 20 pentua, kolmesta eri pentueesta, joten pentujen hoitoon oli jo kokemusta. Uusi haaste oli ja on sitten kasvatuksen tuoma vastuu, johon haluamme vastata samoin kuin moni muu kasvattaja eli tarkoituksena on kasvattaa mahdollisimman rotustandardin mukaisia jälkeläisiä, jotka ovat terveitä ja joilla on erinomainen somppumainen luonne: utelias, vilkas, osallistuva, rohkea ja mielellään myöskin näyttelyssä viihtyvä. Ensisijaisesti jokainen pentu on tietysti lemmikki uudessa kodissaan, on se sitten myyty lemmikiksi tai jalostukseen. Emme kuitenkaan pistä pahaksemme, jos uusi koti on kiinnostunut näyttelyistä tai tulee edes kerran käymään näyttelyssä.

Kissat asuvat kotonamme ja osallistuvat jokapäiväisiin puuhiimme. Jatkossa on tarvetta sijoituskodeille, jotta kissojen määrä ei kasva liian suureksi.

Jos sijoituskotina toiminta kiinnostaa, niin kannattaa lukea yhdistyksemme info sijoituskodille: Infopaketti Teemme mielellämme yksilöllisen sijoitussopimuksen tulevan kodin kanssa.